Mistä sinkun tunnistaa

Iltapäivälehden uutisissa, epäilemättä viihdepuolella, vaikka asia on mielestäni harvinaisen vakava ja yhteiskunnallisesti tärkeä, testattiin joissain City-Marketeissa tarjolla olevaa sinkkukoria. Siis eriväristä, sinkkukori-tekstillä varustettua ostoskoria. Testihenkilöt olivat hiukan vaivaantuneita korin kantamisesta, eikä kontakteja syntynyt. Ajatus on hieno, mutta ehkäpä perhepakkauksiin ja supersäästötarjouksiin keskittyneessä liikkeessä ei kuitenkaan ostoksiaan pääsääntöisesti tee sinkut, vaan jo ne perheen perustaneet. Nämä korit löytäisivät parin epäilemättä paremmin keskustan Alepoista.

Ideaa voisi kuitenkin laajeentaa, jotta tässä sinkkujen valtameressä olisi helpompaa täsmäkalastaa. Ajatellaampa esimerkiksi autoilua. Minä viihdytän itseäni usein liikennevaloissa valitsemalla auton mieskuskilla. Jos kohde on komea, alan katsella häntä ja keksiä tarinaa, millainen tyyppi ratin takana on, perustuen vaatteisiin, automerkkiin ja käytökseen. Laulaako hän, naputteleeko sormia, puhuuko lasiin nojaten puhelimeensa... Jos tämä kohde huomaa katseeni, pieni hymy tai silmänisku. Miettikää, kuinka tehokkaaksi tämäkin liikennevaloissa käytetty flirttailuaika tulisi, jos auton tuulilasissa olisi heti siinä EasyPark-tarran vieressä, Parkkeeraa vapaasti viereeni-tarra. Takapuskurissa "Vapaa ajamaan kanssasi auringonlaskuun." Ja sopivan perän bongattuasi, ei muuta kuin soitto numerotiedusteluun tai autorekisterikeskukseen. Match made in highway.

Ehdottamasti tämä toimisi myös kuntosaleilla. Sinkuille käteen oma ranneke, jolloin jo juoksumatolla alkulämmittelun aikana voisi valita, kenen hauis seuraa näyttää lupaavalta tai uskaltaisiko jopa pyytää varmistusapua penkkipunnerrukseen. Romanttisesti vatsalihaksia tasatahtiin rutistaen.

Koirapuistoissa ehdottomasti jokaisen sinkun karvapalleron talustushihnassa pitäisi olla koodi vapaudelle, leikkipuistoissa lasten rattaisiin voisi kiinnittää sen nimirekisterikilven tilalle kyltti Single. Näissä paikoissa on muuten luontevaa keksiä juteltavaa vieraan ihmisen kanssa joka tapauksessa, sillä koiraihmiset jaksavat kertoa omien "lastensa" edesottamuksista loputtomasti ja vertailla rotuominaisuuksia, aivan kuten lapselliset Vili-Petterin jalkapalloturnauksista ja Aurora Amaryllisen tanssitunneista. Täällä hiekkalaatikon reunalla solmitaan järkisyistä toimivia suhteita.

Ravintoloissa sinkkujen merkitseminen on turhaa, sillä oman kokemukseni mukaan muutaman skumppalasin tai oluen nautittuaan jokainen on oman elämänsä sinkku Kallen tiskillä ja jos se päinvastainen merkki, eli sormus sormesta löytyy, piilotetaan rinkula viimeistään ennen puoltayötä, Tuhkimoiden kotiinlähdön aikaan, povitaskuun. Poissa sormesta, poissa mielestä. Näissä paikoissa jokainen noudattakoon vaistojaan, osa-aikasinkkujakin seasta löytyy.

Ne tavanomaiset "vitsikkäät" vaihtoehdot löytyy jokaisen maalaistorin kojusta tai viimeistään Iskelmäfestareilta, heti siitä lörtsy- ja metrilaku kojujen ja Kaalimadon-myyntipisteen välistä. Ai mistäkö minä tämän tiedän...?